Karkkipäivä

Minä olen kiltisti karppaillut nyt jo kohta 3 viikkoa. En ole muuttunut suohirviöksi enkä Cruella De Villiksi (siis en tod niin laiha kuin se harppu, haudassa ehkä) kuin siis ajoittain. Hetkellisesti kun lapseni söivät uutta fazerin dominokeksisuklaata ja hetkellisesti kun kaikki muut nautiskeli herkullisia ranskalaisia (jotka minä olin tietenkin valmistanut ensin) ja hirmuisessa nälässä viimeisenä muiden syödessä aloin vasta pilkkomaan herkullista jäävuorisalaattiani. Kolme viikkoa eikä avioeroa/sosiaaliviranomaisia. Tämähän voi vielä vaikka onnistua. Postailemma tästä mielenoikusta myöhemmin lisää.. Tänään minulla oli kuitenkin karkkipäivä, hieman erilainen vain :) 

Keittiössä! Minne rasvaiset sormet ja jogurttinen naama kuitenkin taas pyyhitään? nouuu!

Olohuoneessa!

Leipäkorissa ei ole karppaajalla leipää, vaan lankoja. Kuitu mikä kuitu! 

Afrikan kukkia syntyy sarjatuotantona kunnes hukun niihin enkä osaa tehdä niistä mitään järkevää. Joskus kaappeja siivotessa 2079 perikunta miettii miksi h..tissä se kuluttu monta tuntia virkaten tuhatta kukkaa?

Muusikko teki puutöissä äidilleen tarjottimen <3 En odota kahvia sänkyyn koska tiedän että se olisi nimenomaan konkreettisesti juurikin siellä, sängyssä! 

Nyt Greyn Anatomiaa ja muutama kukka ennen nukkumaan menoa. On se villiä välillä! :)

Keskosvaatetta.

Olen ottanut osaa facebookissa olevaan ryhmään "Vaatekeräys keskosille" ja lähtenyt neulomaan (epätoivoisesti) pikkuriikkisille vauvoille villasukkia, peittoa ja pipoja. Oma projekti on vielä kesken, mutta aikaa on onneksi vielä. Alueella toimiva yhteyshenkilö toimittaa neulotut/ommellut vaatteet ja peitot sairaalalle vasta sitten kun alueella on riittävästi sairaalalle vietävää. Haastankin kaikkia neulomistaitoisia (juup, ei tarvitse olla kummoiset kyvyt.. kokemuksen rintaäänellä) osallistumaan lähimmän sairaalan hyväksi. 

Lanka olisi saanut olla pehmeämpää kuin Novitan nalle, mutta ehkäpä ehdin vielä tehdä toisenkin peiton jos oikein ahkerasti tikuttelen. 

Sukat ja pipot ovat niin pikkuriikkisiä että on vaikea ajatella niiden mahtuvan kenellekkään! Keltaisia sukkia lukuunottamatta lankana Novitan wool.

Ryhmän sivulta löytyy lahjoituskohteet ja tarveluettelot sairaaloittain. Keskosvauvojen vanhemmille annetaan useimmin peitto/sukat/pipo mukaan kotiin joten kaikkien sairaaloiden varastot hupenevat aika ajoin. 

Sairaaloissa kaivataan myös uusia pehmoleluja, kietaisubodeja, potkareita, hattuja, tumppuja, liivimekkoja, pussilakanoita, tyynynliinoja, uusia tukirullia, ja erilaisia peittoja. Unikaverin voi myös itse virkata ja vauva saa sen sitten mukaansa kotiutuessaan. 


Ps. uusi haaste odottaa sitten toukkapussin muodossa :) Toukkapussihaasteesta enemmän tietoa löytyy tuolta Pieni lankarulla blogista.