sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

kevättä!

Mikä ihana kevät olikaan ilmestynyt tuonne pihalle! Tuuli nyt toki oli armoton, mutta linnut laulavat kuorossa ja pajunkissat kukkivat. Taitavat pääsiäisenä olla jo entisiä :) Kevätpäivä innosti testaamaan myös uusia välikausivaatteita ja hyvin tuntuivat toimivan! 


Takki Villervalla, pipo Silverjungle, hanskat peritty, housut Minimo kirppari :) Kuvasta uupuu kumpparit.. esikoiselle ostetut v. 2000 jostakin marketista. 


Miksi pienet ihmiset kävelevät aina keskellä tietä?









Leppoisia kevätpäiviä on toivottavasti vielä paljon edessäpäin ja kaikki se ankea sairastelu alkaisi olla takanapäin! Ihanaa kun mennään kohti kesää <3


lauantai 8. maaliskuuta 2014

torstai 6. maaliskuuta 2014

Kurkistus teinivaltakuntaan

Meillä todellakin asuu teini. Viimepäivinä olen enemmän ja enemmän asiaan kiinnittänyt hieman järkyttyneenä huomiota. On eri asia puhua teinistä kuin todellakin käsittää että oma lapsi on siirtynyt siihen kotilovaiheeseen josta se kuorituu aikuiseksi. Se, tuleeko sieltä sitten perhonen vai raadonsyöjä on vielä vain arvailtavissa, onhan teinin matka niin alussa. Mistä teinin sitten tunnistaa?


  1. Pituuskasvu. Kesällä nappasit lapsen vauhdista kainaloon, pörrötit hellästi tukkaa ja suukotit otsalle alaspäin. Nyt teini nappaa sinut kainaloon nöyryyttääkseen ja nauraakseen teletappia muistuttavalle äidilleen. 
  2. Rasvainen tukka. "Koska herran tähden olet viimeksi käynyt suihkussa??" "Tunti sitten!" Suosittelen suolasuihketta tai suihkutettavaa kuivashampoota pahimpien aamujen varalle kun teini näyttää puliukolta lähtiessään kouluun. 
  3. Finnit. Kuka ampui lastani konepistoolilla naamaan??? Oman teinin tapauksessa lasta on ammuttu selkään ja päänahkaan. Voisiko clerasiliin mennä uimaan? 
  4. Puhelin/Kaverit. Jos siellä ei olla Whatsupissa  puhumassa toodella tärkeistä asioista kuten peleistä tai säästä 24/7 niin sitten sillä pelataan jotakin pomppupeliä. Puhelin on mukana vessassa/suihkussa/pihalla/sisällä/sängyssä/sohvalla/lattialla. Jos teini seurustelee, tapahtuu seurustelu enemmän puhelimen kuin ihan aidon ihmisen kanssa. 
  5. Häpeä. "Et sitten äiti aja sinne pihaan saakka!", "Ethän sä nyt lähde mihinkään tossa takissa?", "Jos tuut sinne vanhempainiltaan niin lupaat ettet puhu mitään!!". Joo, lupaan.. mä laulan kaiken sanomani :) 
  6. Vetäytyminen. Teini löytää omasta huoneestaan ilmeisesti oven suoraan Narniaan. Muuten ei ole mitään järkeä siinä miten sosiaalinen teini alkaa viettää suurimman osan aikaansa 4 seinän sisällä yksin. Se ihan varmasti treffailee sitä leijonaa ja faunia siellä komerossa. 
  7. Suihku. Vesilasku, shampoopullot. Sinne meni.
Omaan listaan haluaisin henkilökohtaisena huomiona lisätä teiniltä löytyvän valtavan hienon sarkasmin tajun ja sen viljelyn. Uskomattoman nokkelasti heittää hassuja huomioita ja läppää erilaisista elämän asioista, kuten Ukrainen ja Venäjän välisestä kahakasta. Wau mikä ihminen sieltä ehkä kuorituu sitten joskus. Eikä nytkään pahimmasta päästä. Iltojen ovien paukuntaa hälventää joka aamuinen kahvintuoksu keittiöstä. Teini on käynyt suihkussa, laittanut tukkaansa ja keittänyt kahvit. Kuppi kädessä se sitten katsoo youtube videoita tai edellispäivän Grimmiä. Onpa ne lapset ihania kun ne kasvaa <3


Muusikon maailma.

Muusikon valitsema seinätapetti kertoo flamingojen salametsästyksen loppumisesta karulla tavalla. 

Koulua ja musiikkia. 

Ps3 ja loppumaton ohjainkasa. 



Luurit.. pelaa ja kiroile jonkun tuntemattoman tyypin kanssa online.

 
Äidin joululahjan uudelleensijoittelu.

Joskus on tehty muutakin kuin soiteltu. 


Aika menee niin nopeasti. Kauhulla odotan ensimmäisiä kaljakokemuksia. Miten niihin sitten suhtautua oikein?


keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Vaatteiden ulkoistus

Otsikko ehkäpä hämää nyt hieman.. ulkoistamisella ei tarkoiteta nyt välikausivaatetusta vaan konkreettisesti lapsen vaatteiden katoamista tästä taloudesta. Kävin Hobitin pursuilevan ja liitoksissaan natisevan (no joo, kipua huutavan) vaatelipaston läpi todella rankalla kädellä. Vaatteista sai rakennettua 5 erilaista kasaa. 
  1. Käyttöön jäävät. (Ne aina samat jotka puetaan joooka kerta kun pyykistä tulevat. Ei ole niissä paljoa jälkipolville kertomista 300 rumpukuivauksen jälkeen.)
  2. Kaapin perälle säästettävät. (Ne Pompdeluxin harmaan kalsarit jotka on olleet jalassa aina ja joiden nimi voisi olla Hobitti-kalsari)
  3. Sille suvun uudelle pikku rinsessalle säästettävät. (Miina ja Manu-haalari nyt ainakin)
  4. Myytävät merkkivaatteet. (Yritys hyvä 10 kaupata niitä naamakirjan merkkivaatekirppariryhmissä. up, up, up, up.. )
  5. Kasa epämääräisiä myytäviä vaatteita jotka ovat mm. pieniä, rumia, toisiinsa sopimattomia, omituisilla mittasuhteilla, lösähtäneillä kauluksilla, haljenneilla printeillä, housuja joissa roikottaa pultut päkiän alla, housuja joiden pultut lerpattaa tuulessa, housuja joissa lapsi näyttää vanhalle paapalle jolla on köntsä housuissa, housuja jotka ovat kuin Mike Monroen pillifarkkuja, Housuja joissa ei ole kiristysnaruja/resoreja lahkeissa. 


Voisi siinä enemmänkin olla... poistettavia :)

Loistavaa on se että myynnissä olleet on kohta myyty kaikki, ja nyt saa hyvällä mielellä tilata jotakin uutta ja silmää miellyttävämpää tilalle. Småfolk se on materiaalinsa puolesta ihan Hobitin lemppareita ja katsastus kevään uutuuksiin aiheuttaa kyllä pientä innostumista. 






Jotenkin niin Pikku Kakkosmainen astronautti-paita suoraan omasta lapsuudesta, kullitetulta 80-luvulta. Sitä aikaa kun piirretyt olivat jähmeitä ja hitaita kuten se einiinmotorisestilahjakas Kössi, tai Itä-Saksalainen valkoisen pulverin naamalle heittäjä Nukku Masa. Voi niitä aikoja kun Nalle Luppakorvan nukkumaanmeno itketti aina. Sitten nuo linnut tyttöselle.. ne ovat kyllä niin suloisia että voisin pukea Hobitillekin. Silloin kuin mies tai veljet eivät ole kotona ;) Maastureita.. tarvitseeko selittää?





Pöllöjä, pöllöjä, pöllöjä.. ihmisellä ei voi koskaan olla liikaa suloisia pöllöjä. Eiväthän ne nyt tietysti maasturin veroisia varmasti ole Hobitin omasta mielestä, mutta haa haa, se ei saakkaan vielä valita itse! Vekkuli paita on myös ajotie ja krokotiili joka syö omaa häntäänsä. 

Laatikosto varmaan natisee taas kohta. No, kesällä ollaan sitten vain boxereilla koko ajan. Tai siis Hobitti on. (Toivottavasti vain se.. miehistä kun ei koskaan tiedä)



sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Synttärihumua

Niin vain vauhdikkaasti ja kovaäänisesti saimme Hobitin juhlat juhlittua. Onneksi emme itse lahjoihin panostaneetkaan koska paketteja tuli aikamoinen keko vieraidenkin puolesta. Hobitti ei paljon lahjoihin perustanut, olihan sankarilla koti täynnä ilmapalloja ja kädessä muumi-karkkiaski. Mitä muuta ihminen voisikaan päivältään vaatia :) 


Mokkapalojen keskellä oli yllätys.

Salmiakkimarenkia

Porkkanamuffinsseja

Siis missä ne autot on??


Kakkua en kuvannut, koska päällä oli kynttilöinä Hobitin nimi. Kakku oli valkosuklaa charlotte jonka reseptin löysin muuttokuormaa tehdessäni edellisestä kodista. Edellisen kerran olin tehnyt kakun kun Muusikko täytti huikean 1v, siis vuonna 2001. Charlotte oli yhtä ihanaa 2000-luvun alussa kuin tänäänkin :) 

Hobitti sai lelukuormaansa lisäyksenä mm. ihania retro-dubloja, eläintenkuljetusauto-dubloja sekä cars paloauto legon. Legojen lisäksi Adidas-asun (jolla retostella kesällä jalkapallokentän laidalla), Nipsu-rummun (jolla ajaa äiti hulluuden partaalle) sekä kirjoja kuten kikatuskirjan, josta kuuluu lasten erilaisia hersyviä nauruja. Vallan ihana kirja. Kikatuskirja olisi hyvä lahja kaikille äkäisille vanhuksillekin, vanhustentaloon jakoon vain, sinne ET-lehden viereen.  

Nukkumaan mennessä kainaloon lähti vielä lahjaksi saatu keltainen Viivi kissa, jonka Hobitti nimesi ihan itse. 

Huomenna ihana arki.. aamuherätys ja lapset kouluun. Eläköön oppivelvollisuus!