Arvonta

Suhteellisen tuoreena bloggaajana olen huomannut miten kutkuttavan mukavia onkaan erilaiset arvonnat, joten mäki haluun!! Kutomishulluuden seurauksena kaapissa alkaa olla aimo kasa sukkia, ja koska itselläni ei ole kuin 2 jalkaa, ajattelin laittaa jonkun parin tänne arvontaan. Vielä kun on tätä talvea jäljellä. (no niin nyt soi Tero Vaara päässä koko yön)

Tarkoitus olisi valita oma suosikki näistä kahdesta vaihtoehdosta. Sukkien koko on noin 37-39 ja ne on 7-veljeksellä neulottuja. Kapeamman pohkeen omaavilla sukat ulottuvat yli puoleensääreen, ehkä, jos se sääri ei sitten jatku ihan loputtomiin :) 

Vaihtoehtoina on maanläheiset nappisukat tai eläväiset raitasukat. Valitse se pari jonka haluaisit voittaa ja kommentoi kommenttilaatikossa. Liitä kommenttiin sähköpostiosoitteesi ja jos olet anonyymi niin käytä nimimerkkiä. Lukijat saavat 2 arpaa ja jos haluaa mainostaa jossain niin saa 3. Muista mainita kommentisssia montako arpaa laitetaan :) Arvonta päättyy viikon kuluttua sunnuntaina 9.2, niin sukat ehtivät omistajansa jalkaan varmasti ystävänpäiväksi.  

Onnea arvontaan kaikille!! Vähän jänskättää kumpiko sukkapari on halutumpi :)

Kudin

Blogipaljastuksia sarjassamme voinen paljastaa sisälläni asuvan mummon. Tämä mummo tosin ei hauku nuorisoa huonoksi vaan pikemmin kehuu verrattuna 2000-luvun mummoihin/paappoihin. Viime viikolla Muusikko joutui kasvotusten tämän tosiasian kanssa paikallisella kuntosalilla jossa poika oli eläkeläisryhmän kanssa samaan aikaan, kun ei itse voinut osallistua koululiikuntaan. Mummot olivat etuilleet, huijanneet ja olleet täysin piittaamattomia nuoren Muusikon ystävälliselle puheelle. Muusikko reppana kuvitteli olevansa piilokamerassa oltuaan yli tunnin salilla ja käytyään siinä ajassa YHDESSÄ laitteessa! 

Anni Nykäsen ihana mummo, esikuvani <3

Minä en mummoile lainkaan noin ikävällä tavalla, vaan kutomalla! Oma ihana mummini kun lopetti villasukkien tekemisen muistin huononnuttua noin 10v takaperin, olin pakotettu opettelemaan villasukan tekemisen, kun kärsin aina kylmistä jaloista. Opettelin sukan ja niitä olen sitten joka talvi tehnyt siihen saakka kun kevät pilkistää. Mitään muuta en osaa kutoa, vain pelkkiä sukkia. Kun osaa jotakin hyvin miksi pilata mukava ja rentouttava tikuttaminen vaikeilla ohjeilla? Eihän siinä saa sitten edes luettua CSI tekstityksiä samalla. 

Facebookissa törmäsin ryhmään vaatekeräys keskosille (liittykää ihmiset ihmeessä) joka kerää neulottuja peittoja, sukkia, myssyjä ja tietenkin uusia ihan pikkiriikkisiä vaatteita suomen keskoloihin. Syntyi kuningasidea kutoa sinne ihana retropeitto mistäs muusta kuin keltaisesta. Idea syntyi viikko sitten. Peittoa on tehty nyt varmasti yhteensä jo metri, mutta se on silti vasta tässä vaiheessa. Aarrgh! Miksi mä en tehnyt vain niitä sukkia?? 

Ei voi olla näin vaikeaa??? 

Otin kutimen mukaan perhetuvalle jossa ystävällisesti tökin puikoilla vierustovereitani ja pienen herpaantumisen aikana kadotin taas silmukan. Melkein itkin. Huomenna puretaan taas. Onnekas on se vauva joka tämän peiton joskus saa (tällä vauhdilla vuonna 2022?). Meinaan että työtuntimäärät laskien peitto alkaa olla lähemmäs 500e arvoinen, ja se on laskettu muuten alakanttiin! 

Ylimääräisiä sukkia löytyy kaapista.. ajattelin pistää arvontaa pystyyn :) Olkaa kuulolla! 

Keinutuoli

Olen jo vuosia sitten hurahtanut totaalisesti naamakirja kirpputoritarjontaan. Vaikka olen ostellut todella paljon varsinkin lastenvaatteita niin vain yksi todellinen pettymys on sattunut omalle kohdalle. Myynyt olen vielä ostamisiakin enemmän hyvinkin onnistuneesti, niin pientä vaatetta kuin isoja mööbeleitäkin. Yleensä laitan huonekaluja myyntiin täysin hetkellisessä mielijohteessa ja Mies sitten ihmettelee katsoen ikkunasta että mikä pakettiauto se pihaa nyt taas peruuttaa :) Tällä kertaa osuin selailemaan lähikirpputorin sivuja ja löysin täydellisen tuolin. Sekunnin mietintä ja varaus. Eilen kävin hakemassa ehhhkä hieman alkuperäistä ajatusta suuremman keinutuolin kotiin. Mutta olipas se ihana!

Ikeaahan tuo näyttäisi olevan ja muutaman kympin tuoliksi kyllä suorastaan täydellinen. Ensin pohdin tuolia Muusikon pelituoliksi, mutta en sitten raaskinut siitä luopua ja sijoitin keinuvan laiskanlinnan työhuoneeseeni (eli siis Hobitin huoneeseen). 

On sitä Ikeaa hankittu aikaisemminkin, taustalla 2e punkkari hirvi. 

Samaan huoneeseen alkuviikosta muutti myös uusi pöllö, Helge Markslöjdin valaisinvalikoimista. Helge istua könnötti Anttilan hyllyllä ja isoilla silmillää vaati päästä uuteen kotiin. Olen erittäin huono vastustamaan ensinnäkin valaisimia (ammattitauti) sekä pöllöjä. 

Muumipeikko pelkää kauhuissaan joutuvansa oksennuspalloon. 

Pikkarit!

Niin vain kävi että taukoamaton höpötys on alkanut tuottaa tulosta! Hobitti on selkeästi suorittanut pottailun 2-vaiheen jolloin siis hakeutuu itse potan luo hädän yllättäessä. Ainakin suurimman osan aikaa, paitsi silloin kuin hänen omien sanojensa mukaan ehtii "sataa aattialle". Onneksi poika kuitenkin ilmoittaa koska satelee ja minne, niin ikäviä jalanpohjaylläreitä ei ole vielä sattunut. 

Pottailun onnistuessa lapsi palkitaan tietenkin pikkuhousuilla, jotka ovat miespuolisilla ainakin Lindexin vaateosastolla boksereita. Äiti suoritti kuosivalinnat Hobitin juostessa liikkeestä pakoon, huutaen ovella vastaantulevalle rouvashenkilölle "Kotta mennää". Jo 2-vuotiaana mies siis kokee suoranaista ahdistusta vaatekaupassa? 

Siis mitä TÄÄ nyt sitten oikein ON??

Boksereiden hyväksyntää yritettiin edesauttaa veljien tekemällä esittelyllä. Kaikilla isoilla pojilla on tällaiset! Isilläkin on tällaiset. 

Dressman! Ei lähde nostamalla. 

Hobitti ei nyt ymmärtänyt alushousujen tarkoitusta vaan koki bokserit alaosastoa rajoittavana sekä hankaavana ilmiönä ilmoittaen että hänen haaroissaan on joku "moska". Samaa kaveria ei sitten yhtään häiritse tunnin vaipassa ollut kakka. WhaT?? 

Kuinkas muiden pottailut? Onko vinkkejä miten lapsen saa kakalle potalle?  Ettei meidän kosteat lattiayllärit vain muuttuisi astetta rankemmiksi. Taitaa teini sitten muuttaa pois kotoa :)

Legot osa 1

Tutkija on ottanut nyt työn alle julmetun kasan legoja joka meillä on sijoitettuna yhteen kokonaiseen kaappiin. Julmettu kasa ei ole vain sanaleikkiä vaan meillä on legoja aivan järjettömän paljon. Mies on pitänyt niistä, Tutkija erityisesti ja heidän ostointonsa lisäksi myös Muusikko on saanut niitä aimo kasan lahjaksi joka vuosi. Takana 13v legokeräytymiä!! Ja pian Hobitti siirtynee duploista pikkulegoihin ja kerääntymät alkavat alusta. Äitituleehulluksi.com.

Tutkijan kokoamisintoa on hieman vauhdittanut pitkät pelikiellot johtuen koulussa tapahtuneesta tuntihäirinnästä. Äitiinsä tullut, ei hetkeäkään hiljaa. Mitä? Kuka sen sanoi?? Viikonloppuna valmistui poliisiasema. Se legopipenö mistä tuo kaikki saatiin kokoon on niin järkyttävä, että ei ole Tutkijalla ainakaan keskittymisongelmia. 

Poliiseilla vakuutukset kunnossa?

Kahvilla ne kostaapelit elää.

Olisiko kuulusteluhuone? Kiva valaisin? ;)

Pihasuunnitelmassa on budjetti pettänyt.

Rosvoilla on sänky ja vessanpönttö. Rikos ei selkeästi kannata!

Kovin on iloista sakkia tuolla kaltereiden takana ja edessä. Kohta ne alkaa tanssia! 

Ensiviikolla esittelyssä Indiana Jones ja joku jeeppi.