Vuoden loppu, uusi alku

Monen monet kerrat olen haaveillut jaksavani tulla tänne taas rustaamaan höpöhöpöjä saamatta kuitenkaan aikaan mitään muuta kuin kaihoisia katseita koneelle. Viimeisin kommentti, kiitos vain Hipare, oli nyt se viimeinen tökkäys mitä olin ollut vailla. Lyhyestä virsi kaunis, kerrottakoon niistä syistä jotka johtivat täydelliseen blogilakkoon. 


Väsymys. Aivan järkyttävä väsymys, kuin joku Kirin pelaaja olisi joka ilta tullut pesäpallomailansa kanssa lyömään tuonne takaraivoon samalla kun NukkuMasa kaataa unihiekkaa väkisin kaikkiin naaman reikiin. Pysy siinä sitten hereillä. Pelaaja paljastui toukokuun lopulla, hän kun tuntui lyövän välillä myös päiväsaikaan ja aamuisinkin ja olikin sitten oikealta nimeltään kilpirauhasen vajaatoiminta. Masan tulo sen sijaan olikin jo tiedossa ja hänen syntymäänsä odotellaan hetkellä millä tahansa <3 

Hobitti ei nyt ymmärrä tätä ideaa. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta paljastui salakavalasti kun aineenvaihdunta antoi raskauskilojen tulla vaikka merkkasin jokaisen suupalan ylös. Joko olin alkanut kulkea jääkaapilla (tai siis naapurin jääkaapilla kun omasta ei mitään kadonnut) öisin unissani mässäilemässä tai sitten jossakin oli pahasti vikaa. Kummallista vikaa alkoi löytyä sitten muutenkin, asioista joita olin Hobitin syntymän jälkeen vain oppinut hissun kissun pitämään ihan normaaleina. 

Aina ja alati kylmät jalat. "Mä nyt olen ihminen jolla ei ole verenkiertoa raajoissa"! Joo, sehän onkin tosi yleistä että veri vaan päättää olla menemättä raajoihin saakka, kun sitä nyt vaan ei nappaa ne hieltä haisevat varvasvälit. 

Aina ja alati vuotavat silmät joihin eivät mitkään apteekin tipat tehoa. "No mä nyt olen tälläinen että mua itkettää kaikki telkkarin panokohtaukset ja kun Ismo menee Sepon kanssa saunaan!"

"Hieman" kuivahko iho. "Siis ei mulla mitään atopiaa ole koskaan todettu, mä muuten vain hilseilin tuon teidän sohvan nyt ihan valkoiseksi ja kun te pesette sitä paljua niin kannattaa ottaa sitten kärcher kun mä hieman hilseilin sinnekkin!" Oikeasti.. mä ostin kuivausrummunkin ettei mun mustat vaatteet olisi sisältä aina ihan valkoisia, ja kuvittelin sen olevan normaalia. Siis sen hilseilyn. 

Jos käy ahkerasti salilla on kohta just tän näköinen!

Naiselle karmein asia oli tietenkin se paino. Kuljet tie kuralla kaikissa maailman jumpissa ja pumpissa, syöt Jutta G:n rahkaa ja raejuustoa niin että öisin näet painajaisia miten Bullin näköinen rahkapurkki jahtaa sua takaa huutaen "Ota läski vastuu ittestäs!!" Ja mitä tapahtuu?? No ei yhtään mitään!!!! 3 viikkoa rahkaa, raejuusto ja rautaa sai kropasta pois 800g! Pysy siinä sitten positiivisena!!

Ei, kyllä se olin sittenkin ihan sama vanha minä. 

Tokikaan ei vähätellä salitreenin tuomaa hyvää oloa ja apua niska-ja hartiaongelmiin. Kovasti odotan pääsyä sinne takaisin ihan omana itsenäni taas. (katso ylhäällä oleva kuva) Voin vain haaveilla että joko kilpparivajis katoaa vauvan syntymän myötä tai sitten löydetään oikeat lääkitysmäärät ja joskus jonakin päivänä voin olla hieman hoikempi virtahepo. 

Laskettuun aikaan on 2,5 viikkoa. Silloin todennäköisesti hoikkenen jo useamman 10 senttiä.. On meinaan aika mahtava pallo tullut tästä nelosesta. Olen erittäin onnellinen että loppuraskaus on ollut näin talvella etten ole joutunut siihen kiusalliseen tilanteeseen miten Green Peace yrittää työntää minua takaisin mereen. Vaikka ei sillä, kelluisin varmaan kivasti. 

Kokemuksia vajaatoiminnasta? 

Pakkotauko

Joku on jo ehkä alkanut epäillä että bloggaaja on kuollut. Muutaman kerran tässä härdellissä on kyllä tuntunut että aika lähellä ollaan, ainakin siitä väsystä päätellen :) 

Kova hinku olisi löytää aikaa tälle kivalle bloggaamiselle mutta kun ei löydy niin ei löydy. Hobitti on alkanut saamaan hepulikohtauksia (tod. lievä ilmaisu) jos äiti istua kököttää koneella keskellä päivää kun ollaan kotona kahden. Ymmärtäähän sen, jos minäkin olisin kahden vaikka ukkoni kanssa kotona ja toinen asuu koneella niin luultavasti huutaisin minäkin. Silleen sydäntäsärkevästi ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ, loputtoman pitkään. Hobitti kun ei ole mikään ihan pieniääninen mies muutenkaan, niin yritän suojella sitä pientä osaa kuulokapasiteetistani mitä jäljellä on, pysymällä pois koneelta päivisin. 

Yleensähän olen hoitanut bloggaamisen iltaisin kun olen saanut KOKO miesköörin nukkumaan mutta nyt on tuntunut että itsekkin olisi pakollista nukkua joskus. (Ihan omituista) Koko blogia en silti halua haudata, josko tämä elämänvaihe olisi ohimenevä kuitenkin, kuten yleensä kaikki. Jäämme odottelemaan seesteisempiä hetkiä :D 

Ps. Pakko vähän hehkuttaa että tämän blogitauon aikana olen ollut mukana kahdessa synnytyksessä doulan ominaisuudessa. Huikeaa se yhdessä synnytyksen odottaminen, ja huikeita reissuja. Voisin kirjoittaa asiasta vaikka kuinka mutta vielä nämä "matkat" tuntuvat liian henkilökohtaisilta. 

Rakkaudentäyteistä kesänalkua kaikille!! 

Motivaatioluento

Kävin muutama päivä sitten kuuntelemassa 1,5h luennon aiheesta "Miten säilyttää motivaatio elämänmuutoksessa", luennoijana fitnesskuningatar Jutta Gustafsberg. Loistava puhuja, pakko myöntää. Motivaatio nousi huimasti mitä lähemmäs loppua tultiin. Yleisön hurja ryntääminen pihalle sai miettimään lähtikö kaikki kenties suoraan salille! Ei kipuu ei hyötyy.. Tosiasiassa kuulin myöhemmin että ryntäys todellakin oli jonnekkin.. kaikkien lähikauppojen hyllyiltä oli kadonneet rahkat/raejuustot ja energiapatukat :D

Itselle luento ei paljoakaan antanut uutta tietosaralla. Liiku enemmän kuin syöt! Ei.. ihan todella!! Olen koko ajan luullut että se on toisinpäin!!! Näkeehän sen.. :D Muutama uusi juttu tosin nousi esille ja nämä huikeat ahaa elämykset haluankin nyt jakaa!

Nouuu.. mä niin haluun valittaa!! 

Illalla jos tankkaa iltapalaksi hiilareita, kuten vaikka nam, herkullista leipää tai vaikkapa lautasellisen muroja, elimistö käyttää koko yön siihen että se polttaa syömäsi hiilihydraatit. Aamulla kun heräät olet samassa kuosissa kuin illalla ja ihmettelet miten ei ole nälkä ollenkaan. Jos sen sijaan syökin iltapalaksi proteiinipitoista ruokaa kuten rahkaa tai vaikkapa munakkaan, elimistö polttaa yön aikana rasvaa! Aamulla olet sutjakkaampi ja nälkäinen! Olet siis laihtunut yön aikana! Mikä mieletön keksintö!! Päätin heti siellä luennolla istuessani että tästä eteenpäin alan laihduttaa vain öisin!! En kärsi nälkää enkä repsahdusten aiheuttamista itsesyytöksistä! Yölaihis!!! Miten kukaan ei aikaisemmin ole keksinyt tätä?! Vapise 2/5!!

Muista siis syödä illalla anab.. eikun siis ananasta. Vai olikos se hiilari?

Jutta kertoi myös että jos syöt iltapalaksi sen herkullisen munakkaan, jätä vain yksi keltuainen ja laita loput pelkkiä valkuaisia. Keltuainen on kuulemma ihan puhdasta rasvaa. Onhan siinä, monenmoista. Esimerkiksi erilaiset rasvahapot, kalsium, rauta, jodidi, kalium, magnesium, natrium, suola, fosfori, seleeni, sinkki, folaatti, niasiini, riboflaviini, tiamiini, b12, a-vitamiini, karotenoidit, D-vitamiini, E-vitamiini, k-vitamiini. Tämä selvisi aikoinaan kun karpatessani kävelin apteekkiin kysymään mitä lisävitamiinia raskaana ollessani tarvitsisin että karppaaminen olisi vauvan kannalta turvallista. Apteekkarin ensimmäinen kysymys kuului syönkö munia? Tietenkin karppaaja syö munia, joten apteekkari tuumasi etten tarvitse edes foolihappoa vauvaa varten.

Lihottavan keltuaisen sijaan Jutta suositteli ostamaan proteiinipatukoita välipaloiksi niiden helppouden ja hyvän ravintosisällön vuoksi. Sellainen herkkupatukka sisältää mm. seuraavia aineksia. Soijaproteiini, maltisiirappi, kosteudensäilyttäjät: polydekstroosi, hydroloitu kollageeni, vesi, maitosuklaa (sokeri, kaakao, kaakaolikööri, emulgointiaineet;soijalesitiini, glyseriini, kasvirasva,) vehnägluteeni, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, heraproteiini, maissitärkkelys, soijalesitiini, maitojauhe, munanvalkuaisjauhe, aromit, voi, suola, sitruunahappo, tomusokeri, toffeearomi. 

Kumpaako sinä syöttäisit lapsellesi? Itsellesi? 

Munia muutenkin kuin pääsiäisenä. nettikuva.

Muita mieleen jääneitä asioita oli se, että itsekuria voi opetella. Jos kaapissa on suklaata ja voit jo haaveissasi maistaa ja haistaa sen kielesi päällä niin odota 10min. Kun sitten 10min kuluttua menet kaapille voit taas ajatella miten hyvää se olisi ja odottaa vielä 20min. Näin olet treenannut itsekuria ja sitten voit mennä syömään suklaan. Tai kaksi. (Hetkinen, sanoikohan se noin kuitenkaan) 

Nettikuva, oikeassa elämässä tarttisi jeesusteippiä.

Sydämellisen mukavan oloinen ihminen ja huikea bisnesnainen suomalaisessa mittakaavassa tuo Jutta G. Tuskin maltan odottaa hikoilevia, stressaantuneita ja yber v..tuuntuneita morsiammia Jutan tulevassa tv-sarjassa kun mekko ei mahdu ja päivälläkin (ei vain yöllä) pitää laihtua. Siinä voi mennä katsoessa muutama kananmuna keltuaisineen :D

Sytyttääkö Jutta G. tunteita puoleen toiseen?

Kyselyikä

Muistan vieläkin kuin eilisen kun veljeni oli 3-4v ja pahimmassa kyselyiässä. "Miksi taivaalla on kuu?", "Miksi se ei ole sininen?", "Sä sisko olet jo tosi aikuinen, eikö koulussa opeteta mitään?".. Muistan miettineeni miten en IKINÄ hanki lapsia! Toisin vaan kävi..

Tänään 1,5h kävelylenkillä 2-vuotiaan Hobitin kanssa.

H: "Mikä tämä on?"
Ä: "Se on metsää."
H: "Mikä tämä on?"
Ä: "Se on puu, siellä laulaa lintuja."
H: "Mikä tämä on?"
Ä: "Se on joku roska, hyi."
H: "Mikä tämä on?"
Ä: "Se on joku puunpala, joku keppi."
H: "Mikä tämä on?"
Ä: "No joku heinämöhnä, mitä tuo tuollainen heinä nyt sitten virallisesti on."
H: "Mikä tämä on?"
Ä "No en kuule tiedä.. maata? Kuraa? Hiekkaa?.!
H: "Mitä tämä on?"
Ä: "Se on joku pikkukivi, sellainen mitä on joka paikassa sata!"
H: "Mitä tämä on?"
Ä: "No kuule osoittelet pelkkää ilmaa, kemiallinen merkki O.. sitäkö meinaat??!!"
H: "Mitä  tämä on?"
Ä: "Se on se sama metsä, se sama mikä tässä nyt on ollut KOKO ajan!!"
H: "Mikä tämä on?"

.. Taitaa olla äidin mielenterveys, näytti juoksevan tuolla metsässä kovaa vauhtia meistä poispäin!

"Mikä tämä on???"

Nosh naistenvaatemallisto 2014

Nosh Organics julkaisi tänään ensimmäisen naistenvaatemallistonsa ja sattumalta pääsin heti julkaisupäivänä tutustumaan tähän luomupuuvillaiseen mallistoon. Miten olisikin nyt kiva sanoa että hihkun innosta, mutta ei. Varmasti ihana mallisto monelle, mutta kun ei iske niin ei iske. Liian väritön ja mauton, hyvin sellainen suomalainen ja klassinen. Joskus toki on sitäkin toivonut että olisi enemmän klassinen kuin köyhän miehen Hermanni Pelle, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa. Mallisto teki kyllä kutsuilla hyvin kauppaansa ja materiaalit olivat aivan ihania! Kaikkea teki mieli pukea päälleen ihan vain sen perusteella miten napakoilta ja laadukkailta vaatteet tuntuivat. Voisin nukkua ihanasti Noshin tekemissä sänkyvaatteissa. Siinäpä tuotekehittelyidea!! Zeepra pussilakanat!

Luonnonvalkoista, pikkuraitaa harmaana, oliivinvihreänä, hailun keltaisena. Harmaata.. 

Mallistoahan ei myydä netissä vaan ainoastaan kotikutsujen kautta. Rekissähän ne tietenkin näyttävät paljon surkeammilta kuin päällä, joten se livenä myyminen lieneekin ihan viisasta. 

Heitän villin ennustuksen että kukkaiset caprit tulevat suht pian alennukseen :D Toinen veikkaus on että mustat vatsaa litistävät pitkikset on kohta myyty loppuun. 

Nompun korut sitä vastoin ovat aina yhtä ihania. Haaveilin jo pitkästä tukasta, ihan vain että voisi ostaa syötävän suloisia pompuloita. Tosin tällä Katri Helena-tukkalaadulla pompulat valuisi pitkin lepattavia haituvia joten jääkööt kuitenkin vain haaveeksi. 

Herättääkö mallisto tunteita puolesta tai vastaan?