Keikkaa keikkaa..

Elämme jännää aikaa! Muusikolla on tulevana lauantaina bändinsä kanssa ensimmäinen hieman isompi keikka jossa kisaavat selkeästi itseään vanhempien, vaikkakin aloittelevien, bändien kanssa päivästä studioaikaa. Muusikko ei tunnu jännittävän ollenkaan niin paljon kuin sen äiti. Saisikohan tällä livulla reseptin rauhoittavia? Paljonkohan niitä on Cheekin äitillä lääkekaapissa?

Äitinä sain tehtävän hankkia Muusikolle esiintymisvaatetusta. Netistä yritettiin selailla ja etsiä jotakin mikä nuorelle herralle kelpaisi, ja jonka minä vielä suostuisin ostamaan. Yllättävän hankala muutenkin tuo ikä/koko, kun et enää mene lastenvaatteisiin kuin nippa nappa, mutta miesten S-koko on liian suuri.

KappAhalin lastenosasto pelasti vielä tämän yhden "keikan"! Löytyi rockahtavaa ja silti siistiä vaatetta 170cm. Muusikko saa valita seuraavista..

Mustat farkut ja siisti neulepaita näyttää todella hyvältä! Olkapäät on hienot!

Musta peruspaita ja veikeä t-paita siihen päälle on katu-uskottava, kait.
Vai menikö tämä villitys jo?

Kovasti yritin tyrkyttää mustan paidan kanssa liiviä, mutta suhteellisen jyrkkä EI oli vastaus.

Vaikka ihan kaikki äiti-ihmisen ehdottamat vaatteet eivät menneet ajatuksen tasolla edes puoleenväliin saakka niin ymmärtäähän sen. Äitinä sitä ajattelee näkevänsä sen oman siellä lavalla suurinpiirtein tämän näköisenä..

Ja Muusikko itse ajattelee enemmänkin näyttävänsä tältä..

Aloitan jo tänään suggestioimaan itseäni valmiiksi etten sitten A) kilju, B) huutele mitään omituisuuksia, C) itke, D) Kilju ja itke. Vaikeaa tulee, ainakin tuon C:n kanssa :)  Sympatiat kaikille taiteilijoiden äideille.

Kuvat netin syövereistä.