Ensimmäinen askel jouluun!

Pakko tehdä aika kamala tunnustus! Joulu ei mitenkään erityisemmin sykähdytä. Luulen sen tulevan lapsuuden traumoista, ajasta kun olin joulun aina ainoana lapsena pitkälti yksin vanhempien ollessa hyvin työorientoituneita. Joulut oli toki ihan kivoja, mut nimenomaan vain ihan kivoja. Saarioisten äidit teki aina meidän joulun kun kukaan muu ei ehtinyt. Sitten mä menen ja muutan tänne maalle jossa kaikki laatikotkin on aina tehty itse. Hyvä ettei sikakin ole teurastettu ihan itse. Ainakin se stressi on useimmille hankittu ihan itse :)

Mutta! Kotia on ihana laittaa, oli siellä sitten mitkä laatikot pöydässä tahansa, tai olkoon vaikka olematta. Vaikka olis munia ja kanaa ja kinkkua! Ensimmäinen askel jouluun (tuikkujen ja valopallojen jälkeen) on tietenkin verhot! Tilasin sydänverhot Jotexilta ja meinasi jo epätoivo iskeä! Verhot olivat niin tärkättyä materiaalia että ne likimain seisoivat ihan itsekseen. Hyvä etteivät kävelleet ovestakin ulos. Laskeutumaan nätisti ne olisi saanut ehkä upottamalla veteen, mutta sitten sainkin idean solmia ne kiinni ja jättää taakse vanhan paneeliverhon. Omasta mielestä ne on nyt jopa paljon paremmat kuin kuvastossa.

Hahaha-heartbeat

Ruokapöydän valaisin on tilauksessa.

Airamin uutuuksia. Valo on aika kylmä, ei sovellu samaan tilaan muiden jouluvalojen kanssa. 

On siellä Hobitillekin istumapaikka, sellainen Hobitin värinen :) 

Mistä teillä alkaa joulun laitto? Konvehdit olisi olleet kyllä helpompi aloitus! Se voisi olla hyvä numero 2!