En Osta en

Päätin jo kauan ennen joulua etten sitten varmasti haksahda alennusmyynteihin, siis netissä, kaupoille en lähtisi ihan helpolla hermojani kuluttamaan kuitenkaan. Päätöstä siivitti mukava menoerä jouluna. Eihän pienet lapset nyt mitään mutta tuollainen teini! Se on kuin vertaimevä lepakko mitä kukkaroon tulee. Loputon kaivo minne jokainen ylimääräinen kolikko katoaa jo muutenkin, puhumattakaan joululahjoista, huoh. Tosin ajatus turhan ja edullisen tavaran hankkimisesti on vielä sekopäisempi kuin kalliin ja mukamas tarpeellisen. Siinä siis syy miksi meillä ei (pitänyt) katsella verkkokauppoja!!

Mutta siis kun olin ihan uneton ja sain lahjaksi hieman ylimääräistä ja kaikki on nyt toooosi halpaa, melkein ilmaista! Onhan se nyt paljon järkevämpää jos vaikka sattuu että Hobitin kaikki vaatteet on pyykissä ja pesukone hajoaa niin on sitten just se yksi vaatekerta lisää! Entäs jos sattuukin että se kevättä odottava takki onkin Hobitin omasta mielestä hirrrveen epämukava eikä ole mitään muuta laittaa ja alasti saa sitten kauhean taudin ja kaikki ajattelee että poika on ihan heitteellä. En mä siis muuten!! Kun kerran lupasin että en osta!

Villervalla on niin suloista. Tilasin pojalle legginssit! Kärsiiköhän sen miehisyys nyt kuinka? Miksi niiden nimi muuten on leggarit?? Meidän kaapissa on huonosti kalsareita joten nehän ajaa sitten saman asian ja käyvät hauskoina kotihousuinakin. Miesväelle en kuitenkaan ehkäpä kerro että ne on leggarit :D

Eihän lapsella ole koskaan liikaa pipoja? Vai onko? Miten paljon pipoja löytyy teidän muiden kodeista? Takin olisin halunnut kokosinisenä tai ruskeana mutta koot oli jo myyty loppuun. Kivahan tuokin on ja mustat housut löytyy kaapista valmiiksi :)

Yhden oston tein muuten kaupastakin. Tuo Ticketin pipo huusi hyllyssä jo normihintaisenakin Hobitin nimeä ja nyt se pääsi kotiin <3